Usein Kysytyt Kysymykset

Verkkopetos on rikos, jossa petos tehdään internetin välityksellä. Tyypillisiä verkkopetoksia ovat esimerkiksi:

• Huijaussähköpostit (esim. pankki- tai tilinhallintahuijaukset)
• Verkkokaupassa tapahtuva petos
• Huijauspuhelut
• Sosiaalisen median huijaukset
• Haittaohjelmien levitys

Verkkopetosten tavoitteena on yleensä saada uhri luovuttamaan henkilötietoja, pankkitietoja tai rahaa.

Verkkopetokset ovat erittäin yleisiä. Poliisin mukaan verkkopetoksia tapahtuu Suomessa kymmeniä tuhansia vuosittain. Vuonna 2022 poliisille ilmoitettiin yli 30,000 verkkopetosta.

Verkkopetokset kohdistuvat kaikkiin ikäryhmiin, mutta erityisesti:

1. Nuoret aikuiset (18-30-vuotiaat): Usein uhreja sosiaalisen median ja nettikaupankäynnin kautta
2. Keski-ikäiset (40-60-vuotiaat): Usein pankki- ja sijoituspetosten uhreja
3. Ikääntyneet (yli 65-vuotiaat): Teknisesti huijaukset, perintäpetokset ja huijauspuhelut

Huijarit kohdistavat toimintaansa erityisesti heikko-osaisiin, mutta kukaan ei ole täysin turvassa.

Huijaussähköpostit tunnistat seuraavista merkeistä:

• Lähettäjä on tuntematon tai osoite näyttää epäilyttävältä
• Viestissä on kiirehdintää ("Toimi nyt!")
• Viestissä vaaditaan henkilötietoja tai kirjautumista
• Linkit johtavat epäilyttäviin verkkosivustoihin
• Otsikko tai sisältö on kirjoitettu huonolla kielellä
• Lupaatut asiat ovat "liian hyviä ollakseen totta"

Jos epäilet saaneesi huijausviestin:

1. Älä avaa liitteitä tai napsauta linkkejä
2. Älä vastaa viestiin
3. Poista viesti
4. Ilmoita petoksesta osoitteeseen report@oncahuijaus.online
5. Jos olet jo napsauttanut linkkiä tai antanut tietoja, ota välittömästi yhteyttä pankkiisi

Parhaat suojautumiskeinot:

• Käytä vahvoja, yksilöllisiä salasanoja
• Ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen
• Päivitä ohjelmistosi ja käyttöjärjestelmäsi säännöllisesti
• Asenna luotettava virustorjuntaohjelma
• Varo epäilyttäviä viestejä ja puheluita
• Älä koskaan jaa henkilötietojasi tuntemattomille

Jos olet huijauksen uhri:

1. Ota välittömästi yhteyttä pankkiisi
2. Vaihda palveluiden salasanat
3. Tee rikosilmoitus poliisille
4. Ilmoita petos palveluntarjoajalle (esim. verkkokauppa, pankki)
5. Ota yhteyttä luottotietoyhtiöön (estääksesi luottotietojen väärinkäytön)
6. Ota tarvittaessa yhteyttä meihin neuvontaan

Toimi nopeasti minimoidaksesi vahingot!

Rahojen saaminen takaisin riippuu tapauksesta:

• Luottokortilla: Useimmat luottokorttiyhtiöt tarjoavat petossuojaa
• Lähetetyt rahat: Rahojen saaminen takaisin on vaikeaa, ellei nopeasti toimi
• Pankkisiirrot: Ota välittömästi yhteyttä pankkiisi - jos toimitat nopeasti, siirto voidaan ehkä peruuttaa

Huijauksen uhreille on tarjolla useita tukimuotoja:

• Meidän neuvontapalvelumme: Ohjeet ja neuvonta puhelimitse tai sähköpostitse
• Poliisi: Rikosilmoituksen tekeminen ja tutkinta
• Kuluttajariitalautakunta: Apua kuluttajapetostilanteissa
• Mielenterveysapu: Kriisipuhelin ja neuvonta, jos petos on aiheuttanut vakavaa ahdistusta

Huijarit saavat sähköpostiosoitteita useilla tavoilla:

• Tietovuodot yrityksiltä
• Verkkosivustojen keräämät osoitteet
• Satunnaiset osoiteyhdistelmät (ns. "dictionary attack")
• Haittaohjelmat tietokoneellasi
• Yhteystietojen julkisesta saatavuudesta

Osoitteesi voi päätyä huijareille vaikka et olisi koskaan antanut sitä heille.

Haittaohjelma on ohjelma, joka vahingoittaa tietokonetta tai varastaa tietoja. Yleisimpiä ovat:

• Virukset: Levitetään tartuttamalla tiedostoja
• Madot: Levitetään itsenäisesti verkossa
• Troijalaiset: Esiintyvät hyödyllisinä ohjelmina
• Vakoiluohjelmat: Keräävät tietoja tietokoneeltasi

Haittaohjelmat levitetään yleensä:

1. Sähköpostiliitteiden kautta
2. Lataamalla ohjelmia epäluotettavilta sivustoilta
3. Haavoittuvien ohjelmistojen kautta
4. Infektoituneiden USB-tikkujen kautta

Voit tarkistaa henkilötietojesi vuotamisen:

• Palvelun Have I Been Pwned kautta
• Tarkistamalla Tietovuoto.fi sivustolta
• Seuraamalla Traficomin ja Kyberturvallisuuskeskuksen tiedotteita